www.kammo.net

Hain siis tänään postista uuden Macintoshini. Ensimmäiseksi käteen osui ruotsinkielinen ohjekirja Allt om Mac, johon en sen kummemmin tutustunut.

Tiesin, ettei minissä ole PS/2-portteja hiirille tai näppäimistöille, joten ajattelin yrittää käyttää hiirenä trackball-hiireni sijasta jotain halpaa USB-hiirtä. Sehän ei tietenkään toiminut kunnolla vaan kursori liikkui miten sattui välillä johonkin nurkkaan hetkessä sinkoillen. Valkoinen paperi auttoi asiaa, mutta kyllä minun on hommattava PS/2->USB-adapteri. Ei tuollaista pöydällä liikuteltavaa hiirtä osaa enää käyttää, kun se vaatii aivan liikaa tilaa pöydältä.

MacOS X:ssä yllätti tekstikomentojen käytön helppous. Linuxista tutut UNIX-tyyliset komennot toimivat samoin myös mäkissä.

Pieniä ärsyttäviä puolia on tullut bongattua. Terminaalin asetusten muuttaminen oli pientä hifistelyä vaativaa, kun esimerkiksi home- ja end-näppäimet eivät toimineet halutulla tavalla ilman shiftiä. Niin ja miksi ihmeessä shift+pgup lähettää page up -napin painalluksen terminaalissa olevalle ohjelmalle ja pelkkä page up itse terminaalille? Sehän on juuri päinvastoin kuin normaalisti.

Ikkunoita ei voi raahata alt (tai siis mac-termein option) pohjassa vaan aina täytyy liikuttaa kursori otsikkopalkin päälle ja tarrata siitä kiinni. Ikkunoiden kokoa ei voi muuttaa kuin tarraamalla oikeasta alanurkasta. Merkkien ilmestyminen tekstiä kirjoittaessa lagittaa välillä hieman. Voisin veikata, että tuo johtuisi muistin vähyydestä, mutta en tiedä sitten. Pitänee tutkailla asiaa vielä. Minun täytyi muuttaa näppäimistön asetuksista näppäimen toistonopeus melkein täysille, jotta kokonaisen tekstirivin pyyhkimiseen ei menisi useaa sekuntia. Niin ja siltikin menee. Täysille noita liukuja ei viitsi vetää, koska silloin välilyöntejä tuntuu tulevan välillä kaksi yhden sijasta.

Home- ja end-näppäimiä painamalla ikkunoiden skrollipalkit liikkuvat alkuun tai loppuun vaikka olisikin kirjoittamassa tekstiä ikkunan sisällä olevaan tekstikenttään. Tekstikentän alkuun tai loppuun halutessaan täytyykin näköjään käyttää command + vasen tai oikea nuoli -yhdistelmää. Noh, eiköhän tuohon opi. Äh, tai sitten ei. Taas painoin endiä, kun olisi pitänyt painaa kahden napin yhdistelmää.

Ohjelmien asennus on mukavan helppoa. Operan asennusohjelmassa tuli kaksi suurta kuvaketta ja teksti, jossa luki jotain  tyyliin “vedä ohjelman kuvake Applicationsiin asentaaksesi ohjelman”.

iPhoto tunnisti kameran oikein. Kuvat sai siirrettyä helposti, mutta en löytänyt kuvan rajaustoiminnolle undo-ominaisuutta. Painoin nuolta, joka osoitti vasemmalle, mutta se tarkoittikin muutoksien tallentamista ja edelliseen kuvaan siirtymistä. En vieläkään keksinyt, miten alkuperäisen kuvan olisi saanut palautettua ilman uudelleensiirtämistä kamerasta. Kai se jossain kiintolevyllä olisi ollut.

GarageBand tunnisti käyttämäni Arkkudvorak-näppäimistöasettelun ilman, että sille täytyi kertoa, että asdfghj…-tyyliset qwerty-näppäimet eivät ole mitenkään looginen tapa soittaa pianon koskettimistoa dvorakilla. Koskettimisto olikin yllätyksekseni suoraan aoeui-muodossa!

Tuota alalaidassa olevaa dockia ei näköjään saa venytettyä mitenkään helposti ainoastaan leveyssuunnassa. Tuollainen  vajaa palkki on mielestäni typerä, sillä se ei hyödynnä näyttötilaa kunnolla eikä sen vierellekään ole mielekästä venyttää ikkunoita pystysuunnassa.

Ylänurkan kello saisi näyttää viikonpäivän ja kellonajan lisäksi näyttää myös päivämäärän. Nyt päivämäärä näkyy iCal-kalenteriohjelman kuvakkeessa alhaalla dockissa. Miksei se voisi samantien olla myös tuolla ylhäälläkin, kun sieltä kumminkin katson Gnomeen tottuneena päivämäärää?

Paljon on siis löytynyt pieniä vikoja MacOS X:stä, mutta toisaalta käyttöjärjestelmä vaikuttaa erittäinkin kivalta. On tämä ainakin paljon parempi kuin Windows.

Jos joku tietää tavan, jolla ikkunoita voisi siirrellä ilman otsikkopalkista kiinni tarttumista, saa ihmeessä kertoa!

Tuli taas irkissä keskustelua näppislayouteista ja tuli idea vertailla dvorakia qwertyyn listaamalla kaikki mieleen juolahtavat hyvät ja huonot puolet. Saapa nähdä millainen lista kertyy.

Qwerty:

• Käytössä joka paikassa – nykyisin jopa puhelimissa. (+)
• Käsiä joutuu liikuttelemaan näppäimistön yllä, jos tahtoo kirjoittaa mahdollisimman nopeasti. Käsien asentoja on muutettava seuraavien kirjoitettavien merkkien mukaan. Oikeaoppisen kymmensormijärjestelmän käyttäminen on vaikeampaa ja hitaampaa kuin oman “sormet siellä, missä tarvitaan” -järjestelmän käyttäminen. (-)
• Sormilla joutuu kurottelemaan napeilta toisille. Paljon näppäin yläriviltä ja seuraava alariviltä -tyylistä vuorottelua. (-)
• Tuntuu dvorakin opettelemisen jälkeen huonolta. Saa aina miettimään, kuinka paljon parempi dvorak on huolimatta siitä että sitä ei edes ole suunniteltu erityisesti suomen kieltä ajatellen. Qwertyn tuntuma on varmasti yhtä kehno DAS:n tai Airas Keyboardin käyttäjille kuin minulle dvorakistina. (-)
• Erikoismerkit ovat eri paikoissa englannin- ja suomenkielisissä qwertyissä. (-)
• Erikoismerkkejä ja ääkkösiä lukuunottamatta yhteensopiva englanninkielisen qwerty-layoutin kanssa (+)
• Erikoismerkkien kirjoittaminen vaatii vaikeita AltGr-akrobatiointeja. Esimerkiksi merkit @, [, ], {, }, \ sekä $ vaativat AltGr:n painamista toisin kuin dvorakissa. Useimmissa ohjelmointikielissä kyseisiä merkkejä tarvitsee paljon. (-)
• Ohjelmissa käytettävät pikanäppäimet on lähes poikkeuksetta suunniteltu niin, että ne voi painaa yhdellä kädellä qwerty-näppäimistöllä. (+)

Dvorak:

• Käsiä ei tarvitse liikutella näppäimistön päällä mihinkään, vaan ne voivat olla paikoillaan. Sormet tekevät työt, ja oikeaoppisen kymmensormijärjestelmän käyttö on mahdollista. (+)
• Ääkkösiä ei löydy joka tietokoneelta löytyvistä layouteista tai näppäinkarttaa on vaikea vaihtaa muuhun kuin qwertyyn. (-)
• Kirjaimet R ja L ovat ylärivillä oikean käden nimettömällä ja pikkurillillä – suomen kieltä ajatellen liian yleiset kirjaimet sattuvat liian heikoille sormille. (-)
• Kirjoitusnopeus ei välttämättä kasva qwertyyn nähden. (-)
• Tuntuu paremmalta. (+)
• Saa qwertyn tuntumaan huonolta ja kurottelua vaativalta. (-)
• ArkkuDvorak on täysin yhteneväinen erikoismerkit mukaanlukien englanninkielisen dvorakin kanssa. (+)
• Vain hyvin harva erikoismerkki löytyy AltGr-napin alta. Suurin osa erikoismerkeistä on normaalin shiftin päässä tai eivät vaadi mitään “modifier-nappia”. Esimerkiksi ;, [, ], /, = sekä \ painetaan dvorakissa ihan omista näppäinhatuistaan ilman mitään shiftejä tai altteja. (+)
• Pikanäppäimet on suunniteltu käytettäväksi qwerty-näppäimistöllä. Dvorakin käyttäminen vaikeuttaa pikanappien painamista yhdellä kädellä. (-)

Noh, aika tasoihinhan se näytti menevän. Dvorak ei ehkä osalle paranna kirjoittamisessa mitään muuta kuin sen tuntuman, mutta se onkin juuri se pieni merkittävä ero, jonka takia en tahdo käyttää qwertyä, ellei ole aivan pakko.

Kyllästyin odottelemiseen, joten panin sitten tilaukseen sen Mac minin. Gigantti oli ainut suomessa sijaitseva yritys, jolla tuotetta oli suoraan varastossa tällä hetkellä, joten tilasin laitteen sieltä. Toimitusaikana näytti olevan 5-7 päivää, eli mahdollisesti jo ensi viikolla olen Macintoshin omistaja. Täytynee kyllä siivota tämä johtoviidakko, josta jo aiemminkin kerroin, ennen Mac minin asentamista.

Monipaikkaiset jatkojohdot (10 pistoketta) näyttävät olevan vähän turhan kalliita (jopa noin 30e kappale), joten täytynee ostaa kaksi kuuden paikan jatkoroikkaa ja kytkeä ne peräkkäin. Tuo jatko-osien väliin jäävä johto-osa on sitten jotenkin nätisti rullattava lenkille.

UPS:n pistokkeet loppuvat ihan liian aikaisin kesken. Tarvitsisin toisen UPS:nkin, mutta ne maksavatkin jo taas satasen lisää. >:( Kai minun on tyydyttävä kytkemään laitteet suoraan seinään. Ehkä jokin ylijännitesuoja voisi toisaalta olla halpa ratkaisu suojaamaan edes jotenkin elektroniikkaa.

Olen jonkin päivän ajan harkinnut vakavasti Macintosh-koneen ja MacOS X:n hankkimista. Varsinaisesti minulla ei olisi oikeastaan tarvetta uudelle koneelle, mutta MacOSia jälleen jonkin aikaa käytettyäni huomasin sen olevan yhä hitusen helppokäyttöisempi verrattuna Ubuntun Gnome-työpöytäympäristöön.

Vaihtoehdot

Vaihtoehtoja koneille olisivat Mac mini, pieni, ainoastaan 16,5cm x 16,5cm x 5cm:n kokoinen keskusyksikkö, sekä iMac, joka on käytännössä litteän näytön sisään rakennettu tietokone. Molemmissa koneissa on mm. DVD-asema, äänikortti ja käyttöjärjestelmänä uusin MacOS X Leopard.

Mac mini vaikuttaisi sopivalta koneelta: minulla on jo näyttö, näppäimistö ja hiiri, joita voisin käyttää myös uuden tietokoneen kanssa. Mini olisi myös halvin Macintosh, joten se voisi olla hyvä vaihtoehto kotikäyttöön tutustumiselle. Käyttöni olisi lähinnä netissä surffailua, kuvankäsittelyä ja verkkosivujen tekemistä aivan kuten nykyisellä koneellanikin. Käyttöliittymä vain eroaisi hieman ja itse kone kuluttaisi todennäköisesti vähemmän sähköä.

Jos Mac ministä ei pitäisi työpöytäkäytössä, sitä voisi käyttää Front Row’lla DVD-elokuvien katseluun ja musiikin kuunteluun. Macintosh-laitteisto tuntuisi pysyvän myös hyvin hinnoissaan, joten käytettynä eteenpäin myyminenkin voisi olla vaihtoehto.

Mietityttää vähän, riittääkö 499 euroa maksava perusmalli 1GB:n muistilla, 80GB:n kiintolevyllä ja 1,83GHz:n kellotaajuuden Intel Core 2 Duo -suorittimella vai pitäisikö maksaa samantien parisataa enemmän paremman suorittimen ja suuremman kiintolevyn takia. Useilla foorumeilla neuvotaan ostamaan isommat muistikammat erikseen jostain muualta kuin Apple Storesta, mikäli sellaisille on tarvetta. Minulla tuskin kyllä olisi. Leopard-käyttisversion pitäisi olla sen verran kevyt kuitenkin, että se ei pahasti takkuilisi tuolla halvemmallakaan vaihtoehdolla.

Varmuuskopiointi

Time Machine vaikutti Applen oman esittelyvideon ja netistä löytyneiden tekstien perusteella todella kätevältä käyttöjärjestelmään integroidulta varmuuskopiointityökalulta. Sen käyttö kyllä toisaalta vaatisi jälleen uuden ulkoisen kiintolevyn hankkimista ellei olemassaolevaa SMB-jaolla lähiverkossa olevaa NAS:ia voisi hyödyntää. Jos hankkisi Firewire-kiintolevyn miniä varten, säästyisi ainakin yksi USB-liitin jollekin muulle oheislaitteelle.

Hiiri

Ai niin, Minissähän ei tosiaan ollutkaan PS/2-liitäntää hiirelle/näppäimistölle. Täytyisi siis vaihtaa ainakin aluksi Logitech Marble Mouse -trackball-hiirestä pöydällä liikuteltavaan malliin. Yäk.

Applen Mighty Mouse vaikutti suht käytettävältä, kun sellaista pari päivää Taitaja-kilpailussa vuonna 2007 käytin. Tuo käyttö tosin oli Windowsissa, mutta silti. Kokonsa puolesta tuo mahtihiiri kyllä tuntui pieneltä kädelle. Saa nyt sitten nähdä, millaiseen hiirivaihtoehtoon päädyn.

Aiemmat mäkkikokemukset

Aiemmat kokemukseni MacOS X:stä liittyvät kaikki työn tekemiseen – joko videoeditointiin tai verkkosivujen tekoon ja kuvamanipulaatioon. Niissä Macintosh on ollut vahvoilla. Koneet eivät kaadu helposti ja niitä on mukava käyttää joitain pieniä omituisuuksia lukuunottamatta. Kotikäytössäkään – siis musiikin kuuntelussa, videoiden katselussa ja nettisurffailussa – mäkki tuskin on huonompi vaihtoehto.

Uusi mini tulossa? Perättömiä huhuja?

Netissä vaikuttaisi kiertävän paljon huhuja uudesta ministä tai jopa minin poistumisesta kokonaan markkinoilta. Jälkimmäinen kuulostaa jotenkin kaukaa haetulta, vaikka Mac mini olisikin tuottanut Applelle huonosti. Se kuitenkin on halvin Macintosh, ja mikäli yhtiöllä ei ole samassa hintaluokassa vastaavaa tuotetta, mäkit luokitellaan kohta taas kalliiksi vain ammattilaisille tarkoitetuiksi koneiksi, joita kenenkään ei kannata ostaa kotikäyttöön.

Nyt vai heti?

Toisaalta haluttaisi saada heti uusi teknolelu kokeiluun, mutta toisaalta kuukauden odottaminen uuden laitteiston toivossa voisi alentaa nykyisten laitteiden myyntihintoja tuntuvastikin. Sanotaan, että elektroniikan uudistumista ei kannata odotella turhaan, mutta kyllähän ostamisesta heti viikon päästä alentuvat hinnat ottavat päähän ketä tahansa. Sitten taas jos Mini todella poistuisikin myynnistä, tulisi kiire ostaa omansa ennen tuotteen loppumista.

Saisikohan mistään käytettyä Mac miniä uusimmalla käyttöjärjestelmällä merkittävästi 499 euroa halvemmalla? Selailin muun muassa Hopeinen omena -foorumia, mutta kiinnostavimmat kohteet totta kai olivat jo menneet aikapäiviä sitten.

Ylimääräiset adapterit tyyliin omppu

Applen verkkokaupassa näyttäisi olevan erikseen myynnissä DVI->RCA/S-VIDEO -adaptereita hintaan 19e. Vähän samanlaista kuin MacBook Pro -kannettavankin kanssa. Laitetta ei saa kiinni vanhempiin näyttölaitteisiin ilman erillistä adapteria. Noh, noinhan sitä saa lisää voittoa, kun myy halpoja komponentteja kalliimmalla erikseen.

Lisää tutkimista ja odottelua

Taidan vielä hetken aikaa tutkiskella netistä ihmisten mäkkikokemuksista ja kysellä kavereilta ennen kuin ryntään ostamaan uutta tietokonetta. Puolituhatta euroa on kuitenkin aika paljon rahaa, ja Mac mini *saattaisi* jopa uudistua ensi kuukauden aikana. Ehkä.

Omppu-kuumeeseeni eivät kyllä pahemmin auttaneet Applen sivuilta löytyvät MacOS X -mainosvideot. Ne vain lisäsivät halua ostaa Macintosh. Kai ne sitten ovat hyvin tehtyjä mainoksia, kun toimivat noinkin hyvin.

Äääh, miksei Kate-tekstieditorissa voi avata useampaa sessiota kerralla eri ikkunoihin? >_< Ärsyttävä pikkupuute muuten hyvässä editorissa.

Mindy 2 muuten jopa edistyy pikkuhiljaa.

Näyttäisipä OpenWRT:n Kamikazesta kertovan sivun mukaan olevan vieläkin turhan vaikeaa tuon jakelun asentaminen Asus WL500gP V2:een. Odottelen vielä sitä päivää, että voin ladata imagen, jonka vain asennan laitteeseen. USB:n ja WLAN:n kanssa täytyy tuon mainitun sivun mukaan vieläkin vähän säätää.

Jokohan tuolle Kamikazelle saisi irssin, Apachen ja MySQL:n? Lähinnä niitä tulisi käytettyä.

Ei varmaan tarvitse kauaa enää odotella. Kaikki korjaukset näyttäisivät olevan jo saatavilla – kun joku vain yhdistäisi ne yhdeksi paketiksi. Eri foorumeillakin on koko ajan aktiivista keskustelua Linuxin asentamisesta V2-laitteeseen.

Jos jokin laite toimii ilman ongelmia, siitä ei yleensä kukaan kirjoita nettiin. Ajattelin tehdä poikkeuksen ja kertoa ihmisille ainakin yhdestä laitteesta, joka toimi itselläni Ubuntu 7:ssa suoraan.

Ostin eilen MSI Mega Sky 580 DVB-T USB-digisovittimen. Laite ei toiminut Linux MCE:ssä (mediakäyttöön Kubuntun päälle rakennettu ohjelmistokokonaisuus), mutta toisella identtisellä koneella Ubuntussa mainiosti. Linux MCE:ssä MythTV jumitti koko koneen täysin, ja ruudulla näkyi vain mustaa. Koska laite toimii Ubuntussa, sen on siis toimittava, mahdollisesti pienellä säädöllä, myös Linux MCE:ssä. Ehkä ongelmana olisikin ollut vain väärän laitetiedoston käyttö (/dev/video1 kun olisi pitänyt olla /dev/video0 tai jotain vastaavaa).

Yllätyin, että Windowsissa Mega Sky 580 oli huomattavan tehosyöppö. Television katselu ei ollut mahdollista pätkimisen takia AMD Athlon 2500+ (1,8GHz) -prosessorilla. Eri antennilta tuleva signaali saattoi toki vaikuttaa asiaan, mutta silti katseluohjelma käytti koko ajan yli 50% laskentatehoja.

Mukana paketissa tuli itse USB-porttiin menevä laite, adapteri, jolla antennijohdon saa tökättyä laitteen epästandardiin pienempään liittimeen, pieni litteä kaukosäädin sekä ajuri-CD Windowsille.

Kaukosäädin näyttäisi toimivan ainakin Linuxissa näppäimistönä, joka lähettää tiettyjä näppäinkoodeja tietyistä napeista. Muun muassa napit j, k, x, 1 ja 2 olivat käytössä. Kun soittimen pikanäppäimet säätää noiden mukaan, kaukosäätimestä pitäisi saada ihan käytettävä kapistus. Kannettavalla tietokoneella virittimen saa asetettua enemmän näkyville kuin pöytäkonetta käytettäessä, jolloin infrapuna todennäköisesti kantautuukin vastaanotinporttiin asti pienellä vaivalla. Toisaalta kuinkakohan moni kannettavan käyttäjä ei ole koneen ääressä televisiota katsoessaan?

Käytän Mega Sky 580:ä tällä hetkellä Kaffeinella. Kaffeinessa on riittävät ominaisuudet perus tv-käyttöön: timeshifting (ajansiirto eli livekuvan voi panna jääkaappi- tai vessakäynnin ajaksi tauolle ja jatkaa katsomista kiintolevylle tallentuneesta clipistä ilman että menettää ohjelmasta mitään), ajastettu tallennus, kohtuullisen hyvä ohjelmaopas sekä broadcasting-toiminto, jolla lähiverkkoon voi striimata useampiakin televisiokanavia yhdestä kanavanipusta kerrallaan.

Huonoja puolia MSI Mega Sky 580:ssä ovat liitäntöjen puutteet. Sisään saa ainoastaan antennisignaalia. Lisäksi se ainokainen antenniliitäntä on käytettävissä ainoastaan pienellä adapteripalikalla, joka lähtee helposti irti itse dongle-osasta. Hyviin puoliin voisi luokitella tarpeeksi pienen koon, jonka ansiosta laite kulkee mukana kannettavan tietokoneen kantolaukussa näppärästi. Sen verran suuri laite kuitenkin on, ettei sitä aina kannettavassa viitsisi paikoillaan pitää. Mukana se ei paljoa paina.

Yhteenvetona: Toimii Linuxissa, huonommin Windowsissa.

Ihan vähän aikaa sitten Assemblyyn oli vielä monta viikkoa, mutta yhtäkkiä huomasikin olevansa Helsingissä järjestämässä tapahtumaa. Sitten se olikin jo ohi.

Taas tuli tavattua uusia ja jo ennestään tuttuja ihmisiä, nähtyä hienoa demotaidetta ja kuunneltua seminaareja. Tarttuipa mukaan Puolenkuun peleiltä Guitar Hero III:n Wii-versiokin.

Kivaa oli! Ens kerralla uudestaan.