Dvorak Simplified Keyboard
Tämä teksti kertoo dvorakista, paremmasta näppäimistöasettelusta. Lue koko juttu läpi ja tutustu järjestelmään käytännössä ennen sen tuomitsemista.
Dvorak on vaihtoehtoinen näppäimistöasettelu, joka on alun perin suunniteltu englannin kielessä eniten käytettyjen kirjainten pohjalta. Dvorak-layout sopii silti loistavasti myös suomen kirjoittamiseen. Olen itse käyttänyt Kimmo Kuloveden versiota kyseisestä näppäimistöasettelusta jo useampia vuosia enkä enää tahdo palata yleisimmin käytössä olevaan qwertyyn.
Dvorakissa vokaalit a, o, e, u ja i löytyvät keskiriviltä vasemmalta ja konsonantit d, h, t, n sekä s samaiselta riviltä oikealta. Kirjaimet on järjestelty muun muassa siten, että peräkkäin paineltavat merkit ovat mahdollisimman paljon vuorotellen toisella kädellä, vuorotellen toisella. Tämä saakin dvorakista erityisen miellyttävän tuntoisen käsille. Lisäksi dvorakin käyttäjänä tajuaa, kuinka paljon qwerty-käyttäjät oikeasti joutuvatkaan liikuttamaan käsiään näppäimistön yllä kirjoittaessa. Dvorakilla käsiä voi pitää paikoillaan niin, että ainoastaan sormia tarvitsee liikuttaa.
Kauanko opettelu vie?
Dvorakin opettelemiseen menee tutkimustenkin mukaan paljon vähemmän aikaa kuin qwertyn. Itselläni nappien paikat alkoivat painua mieleen jo ensimmäisenä päivänä opiskelun aloittamisesta. Kolmen päivän päästä kirjoitusnopeus oli jo kohtalainen. Jo viikossa dvorak on ainakin lähes yhtä nopea kuin qwerty ja kahden viikon kuluttua se voi olla jopa nopeampikin. Opiskelu on tietysti aina yksilöllistä.
Miten se muka sitten on parempi ku qwerty?! Qwerty on paras ku se on käytössä joka paikassa!
Vaikka dvorak ei välttämättä ole sen nopeampi kuin qwerty, se tuntuu paljon mukavemmalta käsille. Qwerty voi olla käytössä joka paikassa, mutta silti dvorak tulee hyvänä kakkosena käytettyjen näppäinasettelujen listalla. Dvorakiin voi vaihtaa useimmilla tietokoneilla nopeasti ja helposti. Itse esimerkiksi käytän ääkkösetöntä versiota aina julkisilla koneilla ollessani. Se, että qwerty on standardi, ei ole hyvä perustelu sille, etteikö dvorakia kannattaisi kokeilla. Jo ensimmäisten minuuttien aikana dvorakin päälle laittamisesta huomaa eron qwerty-järjestelmään.
Miksi dvorak? Miksei DAS tai Airas?
Itse valitsin dvorakin, koska se on yleisempi kuin suomalaiset DAS ja Airas. Lähes jokaisesta tietokoneesta löytyy ainakin jenkkiversio dvorakista kun taas DAS:n tai Airaksen joutuisi lähes aina siirtämään koneelle joko Internetistä tai mukana kannettavalta muistilta.
Olen kokeillut dvorakin lisäksi myös DAS-asettelua, mutta pidän silti enemmän dvorakista. Se johtunee siitä, että opettelin ensin dvorakin, jossa vokaalit ja konsonantit ovat näppäimistöllä eri puoliskoilla kuin DAS:ssa. Vaikka DAS onkin ehkä parempi asettelu suomen kielen kirjoittamiseen, sen käyttäminen julkisilla paikoilla on vaikeampaa kuin dvorakin.
Oman kokemukseni perusteella sekä DAS että dvorak tuntuvat paremmalta sormille kuin qwerty.
Matti Airaksen tekemä Airas-keyboard-näppäimistöasettelu vaikuttaa hyvinkin toimivalta suomen kieltä ajatellen. En itse ole kokeillut kyseistä asettelua enkä katso enää tarpeelliseksi vaihtaa dvorakista pois, vaikka muutos olisikin minulle todennäköisesti helppo. Dvorak on tarpeeksi hyvä suomen kirjoittamiseen. Lisäksi dvorak-näppäimistössä ohjelmoinnissa eniten käytetyt erikoismerkit on aseteltu omasta mielestäni mieluisasti.
Miten dvorakia voi kokeilla Windowsissa?
Jokaisessa Windowsissa on ainakin jenkkiversio dvorakista. Mene kieliasetuksiin ohjauspaneelin kautta ja luo uusi näppäimistöasettelu – tyypiksi valitse “Amerikkalainen (Dvorak)”. Näppäimistöasettelujen välillä voit vaihdella painamalla halutun ohjelmaikkunan ollessa aktiivisena vasen alt + shift.
Uutta! Myös ArkkuDvorakista näyttäisi nykyisin olevan saatavilla windows-versio!
Miten dvorakia voi kokeilla Linux-jakeluissa tai muissa järjestelmissä kuin Windows?
Lataa ArkkuDvorak (versiot mm. X:lle ja konsolille). xmodmap-komennolla voi ladata näppäimistöasettelutiedoston käyttöön. ArkkuDvorakissa ääkköset on aseteltu vasemman shiftin vieressä olevaan nappiin, josta ne saakin painettua erittäin kätevästi. Svorakissa (Swedish Dvorak) skandit on laitettu huonosti, suoraan sanottuna surkeasti, yläriville, jolloin dvorakin hyviä puolia karsiutuu pois. Esimerkiksi ohjelmoinnissa käytetty puolipiste ei enää tulekaan yhtä nappia painamalla, eikä ään tai öön kirjoittaminen tunnu niin hyvältä kädelle.
Yhden käden versiot
Dvorakista on olemassa myös variaatioita. Standardidvorakin lisäksi on olemassa yhden käden layoutit sekä vasen- että oikeakätisille. Aloitin itse vasemman käden layoutin opiskelun, koska tahdoin pitää oikean käteni kokoajan hiirellä välttyäkseni turhasta käden siirtämisestä edestakaisin näppäimistön ja hiiren välillä. Olen kirjoittanut osan tästä tekstistä harjoitusmielessä vasenkätisellä dvorakilla. Sittemmin olen tullut siihen tulokseen, että työpöytäkäytössä kahden käden perusdvorak on paras ratkaisu.
Loppusanat
Jos et osaa “touchtypettää”, eli kirjoittaa näppituntumalta, dvorakin opettelun ohessa voi olla hyvä sauma lopettaa huono näppäimistöön katsomisen tapa. Parhaiten uuden asettelun oppii, kun pitää näytöllä esimerkiksi taustakuvana kuvaa näppäimien paikoista (tai kirjoittaa ne ylös vaikka tarralapulle näytön reunaan). Älä katso näppäimiä kirjoittaessasi! Näet kirjoitusvirheet heti, kun ne ilmestyvät näytölle sen sijaan, että huomaisit ne vasta, kun saat katseesi irti näppäimistöstä.
Sähköpostissa käytetty @-merkki altgr:n alla? Ohjelmoinnissa käytettäviin merkkeihin [, ], { ja } vaikea altgr-napin vaativa näppäinyhdistelmä? Pitkiä osia sanoista ainoastaan toista kättä käyttäen? Käsien liikuttelua näppäimistön yllä, kun vaihtoehtona on ainoastaan sormien liikuttelu? Vaihda asettelua ja ylläty positiivisesti!
Linkkejä
- Wikipedia-artikkeli dvorakista. Katso tämä! Paljon enemmän tietoa ja linkkejä kuin mitä tällä lyhyellä esittelysivullani.
- Wikipedia-artikkeli dvorakista suomeksi. Tekstiä vähemmän kuin englanninkielisellä sivulla, mutta dvorak esitellään paremmin suomalaisen kannalta.
- Kimmo Kuloveden ArkkuDvorak-näppäimistöasettelu. Tällä sivulla esitelty asettelu, jota itsekin käytän.
- Yhden käden Frogpad-näppäimistö. Näppäimistöön on otettu mallia dvorakista. Valitettavasti hiukan arvokas (yli 100e/kpl).
- Suomalainen DAS-asettelu. Dvorakin kaltainen näppäimistöasettelu, joka on suunniteltu varta vasten suomen kielelle.
- Suomalainen Airas-keyboard. Suomen kielelle suunniteltu näppäimistöasettelu.
- Suomalainen vaihtoehtoinen dvorak-asettelu. Burneddi kirjoitteli tämän oman sivuni kommenttiosioon, että hän on tehnyt melko samanlaisen suomalaisen asettelun kuin mitä ArkkuDvorak on. Näemmä se ei ole aivan yhtenevä englanninkielisen version kanssa, ja ohjelmoijille ;:<> ovat vaikeammin, mutta tavalliseen tekstin kirjoittamiseen varmasti ihan toimiva versio, jos tarvitsee ö:tä useammin eikä halua sitä shiftin taakse.
- Dvorakin hyvät ja huonot puolet. Kirjoittamani blogimerkintä, jossa vertailen suomenkielistä dvorak-asettelua suomalaiseen qwertyyn.
Ei, en ole käännyttämässä porukkaa dvorakisteiksi. Oma häpeä, jos ei pidä rennommasta ja mukavemmasta järjestelmästä – minä ainakin satun pitämään. 😉 Ensisijaisesti tällä sivulla haluan kertoa ihmisille, että muitakin näppäimistöasetteluja qwertyn lisäksi on olemassa ja että ne voivat olla paljon parempia ja kivempia.
Hah, pitäis kokeilla. Joskus oon dassii kokeillu, ja kiva se oli kun niitä sormia ei niin tarvinnu liikuttaa, tietysti heitin semmosen das-layoutin kuvan always-on-topilla jännästi leijumaan.
Harmi vaan että nyt tää vintouvs evoo kunnolla ton dvorakin kans. Työpöydällä se käyttää dvorakkia ja muuten qwertyä o_O
Toisaalta sit pitäis leikkii x11:n kans tossa linuxmaatissa niin ei joutuis hajoilemaan VIN TOUVSiin.
Windowsissa jokainen ohjelma käyttää käynnistymisensä jälkeen oletusnäppäimistöasettelua ellei sitä vaihda aina alt+shiftillä. Typerää, sanon minä. Mikseihän se valinta voisi olla istuntokohtainen siten, että kun näppäimistön “kielen” vaihtaa, se pysyisi kaikkialla päällä kunnes se vaihdetaan takaisin pois?
Yhden käden näppäimistöasettelut ovat tietenkin yksi tapa vähentää kätten liikuttamista, mutta toinen melko hyvin toiminut tapa on lopettaa hiiren käyttö. Tämä on itsellä toiminut melko tehokkaasti. Kun molemmat kädet ovat kokoajan näppäimistöllä, vähenee käsien liikuttamisen tarve melko paljon. Käytän Dassia. Ainut ongelmani on käynnistysnapin sijainti. Jos haluan käynnistää tietokoneen, minun täytyy kurottaa vasemman käden keskisormi todella pitkälle. Windowsin oletunäppäimistöasettelu ei ole ongelma, koska sen pystyy muuttamaan. Tekstissä väitettiin, ettei Dvorak ole välttämättä nopeampi kuin Qwerty. Tuo väitehän on tunnetusti kamelin kakkaa, koska Dvorak on välttämättä nopeampi kuin Qwerty. Se nopeus ei vain ole se tärkein asia.
ArkkuDvorakin tekijänä pikainen huomio: jutussa oleva linkki ei enää toimi, nykyään löytyy osoitteesta arkku.com/dvorak
Minulle suurin ongelma Dworakiin ja muihin vastaaviin näppäimistöasetteluihin siirtymisessä ovat yleisimpien pikanäppäinten muuttuminen. Ctrl+z, x, c ja v, joita käytän jatkuvasti, ovat lähes kaikissa asetteluissa suorastaan huikean epäergonomisia. Colemak ratkaisee tämän ongelman säilyttämällä yleisimmät “pikanäppäinkirjaimet” paikoillaan, mutten muuten ole asettelusta kovin innoissani suomen kieltä ajatellen.
Koska kirjoitan yleensä enemmän suomea kuin englantia, tulen todennäköisesti modifioimaan DAS- tai Airas-asettelusta käyttööni sopivan version, jossa pikanäppäinongelma on ratkaistu. Suomen diftongit kun tuntuvat olevan englannin kielelle optimoiduille näppäimistöille turhan kova pala. Qwertyn suuri vahvuus onkin siinä, ettei se ole erityisen optimoitu millekään kielelle, mikä tekee siitä universaaleimman näppäimistöasettelun, vaikkei sen levikki olisikaan yhtä laaja kuin nyt.
Opettelin dvorakin parivuotta sitten ranneongelmien myötä. Aikaa meni noin 1,5kk ennenkuin nopeus oli riittävä mutta nyt tämä sujuu aivan kivasti. Joudun käyttelemään qwertyä kun loggaan etänä palvelimille mutta se ei haittaa. En vaihda enään takaisin qwertyyn, pysyttelen dvorakissa.
@Tuukka Se, että QWERTY “ei ole optimoitu millekään kielelle” ei ole mikään vahvuus. Yhtä hyvin voisi laittaa kirjaimet aakkosjärjestykseen tai satunnaisille paikoille, ja todeta että tämä on nyt todella hyvä ja universaali asettelu kun ei ole optimoitu millekään kielelle. Oikeasti näin ei tietenkään ole, sillä optimointi jollekin kielelle ei tarkoita automaattista huonoutta muiden kielien kanssa, eikä varsinkaan optimoimattomuudesta seuraa mitään automaattista hyötyä/universaaliutta. QWERTY on jopa jossain määrin anti-optimoitu asettelu, ja sen kohtalainen toimivuus siitä huolimatta osoittaa lähinnä kuinka hyviä ihmiset ovat mukautumaan… Se ei todellakaan ole siis mikään “universaalein näppäimistöasettelu” muutoin kuin levinneisyytensä puolesta, ja sen mahdolliset hyvät ominaisuudet joillain tietyillä osa-alueilla ovat sattumaa eivätkä seurausta tarkoituksellisesta kieliriippumattomuudesta.
Mitä suomen diftongeihin tulee, itse en ole havainnut niiden suhteen ongelmia Dvorakin kanssa: yleisimmät tapaukset voi kätevästi kirjoittaa “sointuna” eri sormien painaessa eri vokaalia (esim. ai, ei, äi). Tokikaan tämä ei ole niin optimaalista kuin voisi olla, mutta keskimäärin (esim. tässä postauksessa) vuorottelevat konsonantit ja vokaalit ovat silti paljon yleisempiä kuin vuorottelevat (eri) vokaalit, ja väittäisinkin että diftongien (tai minkään muun yksittäisen asian) optimointi olisi väärä lähestymistapa paremman suomalaisen asettelun luomisessa.
Lihasmuistista tulevat pikanäppäimet ovat kieltämättä oikea ongelma nimenomaan asettelua vaihtaessa. Omien kokemusten mukaan näistäkin oppii muutamassa kuukaudessa pois, enkä siksi pidä (ideologisesti) hyvänä ideana rajoittaa uuden asettelun suunnittelua säilyttämällä QWERTYn mukaisia paikkoja yleisille pikanäppäimille (kuten esim. Colemak on tehnyt, vaikka tilastollisen analyysin perusteella se onkin tästä huolimatta hyvä asettelu, joissain tapauksissa Dvorakia parempikin).
Korjasin vihdoin ArkkuDvorak-näppäimistöasettelun latauslinkin.
Mairaksen näppäimistöasettelu on käytännössä kuollut, koska sivustoa ei enää löydy eikä muitakaan sivustoja missä siitä olisi tietoa kuin linkin kautta. DAS:ille käynee samoin siinä vaiheessa kun käytännössä ainoa sitä kuvaava sivusto lakkaa olemasta.
Olen alkanut opettelemaan dvorakia, mutta en ole vielä tehnyt lopullista päätöstä siitä, valitsenko svorakin vai arkkudvorakin. En ole ohjelmoija, joten en näe mitään etua arkkudvorakissa. Päin vastoin ä ja ö tuntuu olevan siinä hyvin vaikeassa paikassa verrattuna svorakkiin. Varsinkin, kun ö:n saa painamalla kahta nappia. Miten se muka on parempi kuin svorakin ylärivillä olevat ä ja ö? Toisaalta svorakin å on itselleni turha ja vie vain hyvän paikan joltain muulta. Joten kertokaapas viisaammat, näettekö arkkudvorakissa mitään etua svorakkiin niillä ihmisillä, jotka eivät ohjelmoi?
Ylärivillä oleva ö ja varsinkin å vievät turhaan omat nappinsa. En edes muista milloin olisin å:ta tarvinnut viimeksi, ja ö:kin on yllättävän harvinainen.
Erikoismerkkejä on svorakissa huonommin, vaikka asettelua ei käyttäisikään ohjelmointiin, joten siksi oma valintani on ollut täysin amerikkalaisen dvorak-asettelun kanssa yhteensopiva ArkkuDvorak. Erikoisempiin merkkeihin ei tarvitse kurotella niin paljoa Arkun versiossa kuin Svorakissa, eikä osaan tarvitse edes mitään shiftiä tai AltGr:ää
Jos suomalainen asettelu ja suomen kirjoittaminen ilman ohjelmointinäkökulmaa kiinnostaa, kannattanee valita DAS.
Olen itse kirjoittanut jo useamman vuoden kotikutoisella Dvorakilla, jossa ä ja ö ovat Z- ja |-näppäimissä vasemman shiftin vieressä. Å:ta en ole bindannut suoraan, vaan se on AltGr:n takana O:ssa. Tämä järjestely on toiminut mielestäni erittäin hyvin, vaikka sen saavuttamiseksi jouduin siirtämään joitakin Dvorakin alkuperäisiä merkkejä eri näppäimiin; alunperin muistaakseni Z-painikkeen takaa löytyivät välimerkit ; ja :, jotka siirsin shift-modifierin taakse samoihin näppäimiin kuin piste ja pilkkukin. Pienempi- ja suurempi kuin-merkit taasen siirsin AltGr:n taakse.
Kirjailin asettelustani syksyllä blogiviestin osoitteeseen https://blogshit.baka.fi/2017/08/dvorakfi/, joka näyttää löytyvän nykyään jopa Googlen etusivulta hakusanalla “suomalainen dvorak”. Linkin saa listata, jos ylläpitäjä haluaa. Joskus hamaassa tulevaisuudessa pitäisi varmaan väsätä tuolle oma sivunsa jossa on vähän paremmin informaatiosisältöä.
Suomalaisen näppiksen kanssa sopii hyvin jo valmiina ainakin Linuxista löytyvä ruotsalainen Svdvorak.
Ö ja Ä löytyvät kätevästi vasemman shiftin vierestä. Å tabulaattorin vierestä. Muut symbolit, erikoismerkit,
sulut ym. ovat tutuilla normipaikoilla skandinäppiksessä.
Tai ruotsalainen perusdvorak (Dvorak), jossa Å Ä ja Ö kaikki tabulaattorin vieressä jopa paremmin saatavilla.
Tässä . ja , on siirretty siten, että oik shiftin kupeessa on < ja .
, löytyy oikealta L:n kupeelta.
Vaituttaa suomen kohtuu runsaiden ääkkösten vuoksi mukavammalle, makuasia.
Paitsi että nuo jenkkityyliset ovat koodarille parempia. Jos pelkästään suomea kirjoittelee (eikä ohjelmoi), niin DAS-asettelu lienee paras vaihtoehto.
xr8oe5
sgt4zf
slpbys