www.kammo.net

Ajattelin kerrankin siistiä pöydän takana sijaitsevan johtoviidakon siedettävämpään kuntoon. Projekti on vielä lähes suunnitteluasteella, mutta jonkin verran on jo tullut toteutettua.

Piirsin tämänhetkisestä tilanteesta paperille kuvan. Siitä tuli melko sotkuinen kaikkine ristiinrastiin menevine viivoineen, eivätkä kaikki johdot edes varmasti ole mukana. Silti tuosta huomasi helposti, että tarvitsen ehdottomasti pöydän taakse pidemmän schuko-jatkoroikan. Nykyisessä setissä on useampia kolmen pistokkeen rasioita, joista aion päästä eroon.

Kiertelin paikalliset marketit ja rautakaupat läpi, mutta mistään ei löytynyt pitkää, vähintään kymmenpaikkaista jatkojohtoa. Kuusipaikkainen oli pisin. Jos sellaisia panisi kaksi peräkkäin, paikkoja jäisi vapaaksi 11:lle laitteelle. Tuo riittäisi, mutta mieluummin haluaisin yhden ainoan jatkon kuin puolitoista metriä lisää turhaa johtoa pölyä keräämään. (Jatkoroikasta täytyisi ottaa virtaa toiseen.)

Pistokkeiden keskittämisen lisäksi tarvitsisin projektia varten jonkinlaisen johtokourun, jossa kaikki tietokoneiden johdot voisi  kuljettaa niin, että yhden johdon saisi myös tarvittaessa vedettyä pois. Netissä olen törmännyt ratkaisuihin, joissa pöydän pöytälevyn alapuolelle on rakennettu kaikki tarvittavat johdot ja reitittimet ylösalaisin, mutta minun pöytäni alapuolella on kaapit, ja vapaata tilaa on ainoastaan näppäimistön kohdalla. Siinäkin näppäimistön kelkka vie tilaa niin paljon, ettei johtoja ole viisasta siihen väliin sijoittaa. Jaloissahan ne pyörisivät.

Sen sijaan kaappien takalevyihin voisi kiinnittää tuon yhden pitkän jatkojohdon sekä kourun, jossa johdot kuljettaisivat signaalit siistissä järjestyksessä.

Tällä hetkellä mietityttää vain analogisen äänisignaalin ja VGA-kaapeleiden häiriönsietokyky. Mitenköhän käy, jos samassa kourussa kulkee myös sähkövirtajohdot kolmelle näytölle, kahdelle tietokoneelle, televisiolle, stereoille, mikserille ja muille pienemmille laitteille?

Ikeasta ostetun muoviputken näköisen johdoille tarkoitetun kuoren olen todennut huonoksi ratkaisuksi. Sellainen kyllä nitoo hyvin johdot yhteen nippuun, mutta yhden johdon erottaminen myöhemmin muiden seasta onkin sitten vaivalloista. Täytynee vielä miettiä tarkoin tuota johtojen ripustamista ja yhteen niputtamista.

Ostinpa uuden lelun kotiin, Asus WL-500gP V2 –WLAN-reitittimen, johon tarkoituksena oli asentaa Linux. Vielä en onnistunut, mutta eiköhän se siitä parin kuukauden sisään vielä…

Tulipahan ainakin opittua, että kannattaa tutustua ensin kunnolla laitteeseen netin avulla, jos siihen aikoo vielä jonkin customin firmwaren asennella. Lueskelin vain pikaisesti erinäisiä sivuja koskien Asus WL-500gP-versiota – siis V2-versiota edeltävää – ja totesin laitteen olevan täysin yhteensopiva OpenWRT:n kanssa. IRC-tuttu vieläpä oli asentanut onnistuneesti kyseisen jakeluversion omaan laitteeseensa, niin mitäpä sitä toimivuutta epäilemään.

Siinä verkkokaupassa, josta ostin tuotteen, oli sitten tarjolla myös laitteen versiota kaksi. Muistin lukeneeni jostain siinä olevan enemmän RAM-muistia, joten päätin ottaa sen. Hintaeroakaan ei ollut kuin jokunen euro.

Laitteen saatuani kokeilin ensin sen normaalin firmwaren toimintoja. Ihmetyttämään jäi mainoslauseiden “lataa tiedostoja netistä USB-kiintolevylle tai -muistitikulle tietokoneen ollessa suljettuna!” -toiminnon puuttuminen. Sitä ei löytynyt edes mukana toimitetulta CD-levyltä Windows-ohjelmistona. Noh, kohtahan saisin asennettua boksiin Linuxin, jolla tuollaisenkin toiminnon käyttäminen onnistuisi vaivatta, ajattelin.

Uuden firmwaren netistä ladattuani huomasin kuitenkin, että V2-versiossa oli muutama isompi fyysinen muutos verrattuna aiempaan malliin: laitteessa on integroitu Broadcomin piirillä toimiva WLAN eikä jonain Mini-PCI:nä laitteen sisällä oleva vaihdettavissa oleva kortti sekä sen WAN- ja LAN4-portit ovat fyysisesti päinvastaisessa järjestyksessä. Päinvastaiset portit nyt eivät olisi käytännössä haitanneet, mutta Broadcomin WLAN-ajureita ei saanut 2.4-sarjan Linux-kernelillä pyörivään OpenWRT WhiteRussian 0.9:ään. Olisi siis otettava uudempi versio 2.6-kernelillä. Siihen taas ei kuulemma saa helposti käännettyä omia ohjelmia, ja pakettivalikoima olisi rajatumpi.

Ennen OpenWRT:n asennusta etsin ohjeet oletus-firmwaren varmuuskopiointiin. Se onnistui suht kätevästi web-hallintapaneelista pienellä skriptillä ja muutamalla tekstikomennolla. Suosittelen tätä vaihetta lämpimästi kaikille, jotka aikovat laitteisiinsa muokattuja ytimiä asennella.

Päätin ensin testata 2.4-kernelillistä OpenWRT:tä, vaikka tiesinkin, että WLAN ei välttämättä toimisi ilman suurta säätöä. Minulla kuitenkin on jo yksi WLAN-tukiasema, ja muutenkin alkuperäinen tarkoitukseni olikin käyttää uutta Asus-reititintä palvelimena jonkin USB-muistin kera. Voisihan sitä 2.6-versiotakin kokeilla sitten, kun toteaisi OpenWRT:n yleensäkin toimivan.

Vaihdoin boksin diag-moodiin, kytkin ainoastaan kannettavan tietokoneeni ethernet-porttiin numero 1 ja yhdistin laitteeseen tftp:llä. Taikakomennoilla binary, trace on sekä put <firmwaren-tiedostonimi> tukiasema imaisi uuden firmwaren sisuksiinsa. Vielä täytyi odotella vartin verran, jotta laite oikeasti flashasi OpenWRT:n pidempiaikaisempaan muistiin.

Boksi ei osannut itse bootata itseään, vaikka merkkivalot siirron jälkeen muuttuivatkin eri tilaan. Tein käynnistyksen uudelleen manuaalisesti katkaisemalla laitteen sähköt ja panemalla ne hetken kuluttua takaisin.

Laite tuntui buuttaavan ja siirtyvän valmiustilaan kuten ennenkin. Sitten yritin ottaa laitteeseen yhteyttä. Se ei vastannut. Pingaus ei onnistunut, vaikka kokeilin myös eri ethernet-portteja ja oletusosoitetta 192.168.1.1.

Reititin siirtyy kyllä diag-moodiin nätisti, ja siihen voi ladata uusia firmwareja. Kokeilin 2.6-kerneliä käyttävää OpenWRT Kamikazea, mutta sekään ei tuntunut toimivan. Ainut asia, josta tiesin boksin olevan vielä hengissä, oli sen lähettämä broadcast-pyyntö muista reititinverkkolaitteista. Tuo pyyntö tuli IPv6-osoitteesta, joka ei kuitenkaan vastannut useista yrityksistä huolimatta.

Tappelin OpenWRT:n kanssa kokonaisen päivän ajan, minkä jälkeen luovutin. Päätin asentaa varmuuskopioimani oletusohjelmiston takaisin ja odotella muutaman kuukauden kehittäjien uusia versioita vaihtoehtoisesta ohjelmistosta.