Kuvailinpa kännykällä joitakin Jyväskylän julkisista valotaideteoksista:

iMovie’08 vähän temppuili videon teon aikana, joten leikkaus on vähän mitä on.

Tulipa laitettua illalliseksi pitkästä aikaa munakasta. Oikeastaan siitä tuli lopulta munakokkelia, sillä en koskaan onnistu munakkaan kääntämisessä.

Munakas paistumassa pannulla

Paistokasarille eksyi lopulta seuraavia aineksia:

• juoksevaa rypsiöljyvalmistetta
• punasipulia
• sitruunapippuria
• makkaraa kuutioituna
• tulisuudeltaan medium-tasoa olevaa tomaattisosetta
• 3 kananmunaa
• summittainen määrä maitoa, ehkä n. 1 dl
• Knorr Aromat -maustesuolaseosta

Ruskistin aluksi sipulinviipaleet rypsiöljyrasvassa ja lisäsin kuutioidut makkaranpalaset. Lisäsin mausteita. Sekoitin kananmunien rakenteen rikki erillisessä isossa kahvikupissa ja lisäsin sekaan maitoa. Kaadoin seoksen pannulle ja odotin, kunnes munakas olisi valmis käännettäväksi. Hetken koittaessa totesin, että on jälleen kerran paljon helpompaa tehdä koko ruuasta munakokkelia kuin yrittää kääntää suurta munakasta.

Ennen lautaselle siirtämistä lisäsin vielä reiluhkosti Aromat-maustesuolaa. Tein pari paahtoleipää ja viipaloin salaatiksi suuren palan kurkkua.

Valmis munakokkeli lautasella kurkkuviipaleiden kera. Lisäksi vaaleaa leipää ja ruokajuomaksi rasvatonta maitoa.

Lopputulos oli hyvää, mutta mukaan olisi voinut lisätä vielä esimerkiksi herkkusieniä. Lisäsipulikaan ei olisi ollut pahitteeksi. Wrappeihin tarkoitettu tomaattikastike ei maistunut kananmunan seasta oikeastaan ollenkaan. Ensi kerralla voisi tehdä muuten lähes samoin, mutta koettaa laittaa mukaan myös pekonia ja sieniä!

Ruuasta saa yllättävän maukasta, kun vain sekoittelee mukaan kaikkea, mitä osuu silmiin.

Jyväskylän yliopiston tietotekniikan ainejärjestö Linkki Jyväskylä ry järjestää Jyväskylässä marraskuun ensimmäisenä viikonloppuna 5.-7.11.2010 Instanssi-nimisen digitaalisen taiteen tapahtuman. Tapahtuma järjestetään Seminaarinmäellä Ylioppilastalo Ilokivessä.

Tapahtuma on siis yhdistetty demoparty– ja LAN-tapahtuma, jossa kävijät kisaavat digitaalisen taiteen luomisen paremmuudesta sekä viettävät aikaa samanhenkisten ihmisten kanssa. Tapahtumassa on pöytäpaikkoja tietokoneensa kanssa saapuville sekä tilaa oleskeluun.

Ohjattavat valot yksi Instanssin demoskeneen tuoma uutuus!

Erikoisuutena muihin demopartyihin verrattuna Instanssissa pääsee ohjaamaan itse tilan valaistusta! Lähiverkosta löytyy tietokone, joka ohjaa DMX512-protokollaa tottelevia LED PAR56 -valonheittimiä. Ohjaaminen on tehty mahdollisimman helpoksi: Koneella pyörii UDP-protokollaa kuunteleva palvelinohjelmisto, jolle annetaan valonheittimen numero sekä halutun värin RGB-arvot. Valaistus muuttuu välittömästi käskyn mukaiseksi. Tarkempi kuvaus ohjelman rakenteesta löytyy palvelimen kirjoittaneen Joel Lehtosen sivuilta. On mielenkiintoista nähdä, millaisia tunnelmavalaistuksia Ilokiveen syntyy – tai millainen sekasorto valojen välke on, kun useammat käyttäjät ohjaavat laitteita samanaikaisesti.

Sen lisäksi, että valaistusta pääsee ohjelmoimaan viikonlopun aikana, valoja käytetään myös demokilpailussa. Harrastajat voivat siis ohjelmoida demoonsa ominaisuuksia siten, että valot vilkkuvat ja välkkyvät, feidailevat tai muuten vain vaihtavat väriä taidepläjäyksen aikana. Mahtava demokompo siis tiedossa!

Mielenkiinnon herättyä

Instanssin sivuilta löytyy lisätietoja ja ilmoittautuminen. (Paikkoja jäljellä rajoitetusti.)

IRCnetistä löytyy kanava #instanssi, jolle kaikki tapahtumasta kiinnostuneet ovat tervetulleita.

Tulipa syötyä tänään kuvassa näkyvä herkku: itse leivottu lämmin pulla, jonka päälle levitin Lidlistä saatavaa Mr. Choc -suklaalevitettä. Omsnoms!

Itse leivottu pulla, jonka päällä suklaalevitettä

Rakensin tänään kaviaarin kanssa kotiautomaatiojärjestelmääni Kotona / Pois kotoa -kytkimen. Kahden painikkeen pinta-asennettava valokatkaisija toimii siis tässä tapauksessa kytkimenä, jonka avulla voi kertoa kotiautomaatiolle ovatko asukkaat kotona. Tätä informaatiota voisi sitten käyttää hyväksi esimerkiksi siten, että valot sammuvat automaattisesti, jos molemmat kytkimet ovat off-asennossa. Kun sitten taas saapuu kotiin, tallennettu valotilanne syttyy päälle ja tietokone toivottaa tervetulleeksi.

Kuvassa kaksiosainen kytkin, jossa nimitarrat sekä tekstit "Kotona" ja "Pois".

Nappien tilasta voisi myös saada mielenkiintoista dataa kotonaoloajoista tai lähtö- ja saapumisajoista. Millainenkohan graafinen kuvaaja olisi hyvä tuollaisten esittämiseen?

Tilasin viime syksynä parin kaverin kanssa kimppatilauksena SheevaPlug-tietokoneita Briteistä. Valitettavasti muutama päivä sitten omani tuntui lakanneen toimimasta kokonaan.

Aluksi huomasin vian, kun en päässytkään lataamaan lähiverkostani SheevaPlug-koneella pyörineeltä HTTP-palvelimelta mitään. Yritin SSH-yhteyttä, mutta sekään ei toiminut. Irrotin koneen virtapistokkeesta ja kytkin sen takaisin. Tässä vaiheessa huomasin, kuinka koneen vihreän virran merkkivalon lisäksi ethernet-portin molemmat ledit paloivat kirkkaina tauotta. Normaalisti virtojen kytkeytyessä koneen pitäisi sytyttää sininenkin merkkivalo merkiksi firmwaren ja bootloaderin lataamisesta, mutta se ei syttynyt ollenkaan. Ihmetystä aiheutti myöskin ethernet-portin valojen pysyminen päällä, vaikka kaapelin ottikin kokonaan irti.

Oikeastaan ainut piste, josta laitteen jännitteiden tasaisuutta pystyisi mittaamaan ilman kuorien avaamista olisi USB-portti. Tarkistin kaverin kanssa yleismittarilla USB:hen tulevat jännitteet, mutta ne vaikuttivat melko normaaleilta. Toisen ystäväni SheevaPlugiin sai yhteyden mini-USB-JTAG-liitännästä, mutta samalla tietokoneella ja USB-kaapelilla yhteyttä ei omaani muodostunut.

Lueskelin foorumiviestejä ja huomasin, että monella muullakin oli ollut samanlaisia oireita SheevaPlugien kanssa. Noissa tapauksissa vikana oli ollut virtalähde. Lähetin sähköpostia brittiyritykseen, josta tilasimme SheevaPlugit, ja kysyin, saisinko laitteeni takuuhuoltoon. Sain paluuviestinä tiedon, että laitteen valmistaja, Globalscale, toimittaisi jossain vaiheessa tulevaisuudessa pelkkiä virtalähteitä myyntiin edullisesti ja että niistä ei ole muuta tietoa vielä. Jos en osaisi itse vaihtaa pelkkää virtalähdettä, voisin lähettää laitteeni huoltoon, mutta sen postitus takaisin maksaisi 10 puntaa. Käsittääkseni yritys olisi vieläpä veloittanut varaosastakin, joten totesin, että halvemmaksi tulee korvata laitteen virtalähde kokonaan itse, sillä minulla oli jo tarvittava varaosakin.

SheevaPlugin virtalähteen vaihto

Ostin vastikään pari digitaalikameroille tarkoitettua AC-muunninta, joista voi vaihtaa ulostulevan jännitteen määrää. SheevaPlug tarvitsee sopivasti vain 5 V, joten päätin uhrata toisen muuntajani SheevaPlugini virtalähteeksi. Avasimme kaverini kanssa laitteen välittämättä enää sen kummemmin takuutarran rikkoutumisesta. Joka tapauksessa olisin joutunut avaamaan kotelon määrittämättömän ajan kuluttua itse, eikä takuutarraa olisi kukaan tarkistanut silloinkaan. Lisäksi uusi virtalähde olisi samanlaisena todennäköisesti sekin hajonnut. Foorumiviestien mukaan osa käyttäjistä on vaihtanut SheevaPlugin virtalähdejohdoksi USB-kaapelin, jolloin virtaa on mahdollista saada toisista tietokoneista tai vaikkapa autojen tupakansytyttimestä adapterin avulla. Itse kuitenkin tyydyin verkkovirtaan tökättävään AC-muuntimeen.

Virtalähde vaikutti koneen kotelon avaamisen jälkeen mielenkiintoiselta. Se oli pakattu pieneen peltirasiaan, joka muistutti entisaikojen karkkirasioita. Peltirasian ympäri kulki keltainen teippi, joka piti paketin kasassa. Kun virtalähteen kotelon avasi, sisältä paljastui kolme kondensaattoria, jotka kaikki olivat eri valmistajien valmistamia. Yksi oli selkeästi pullollaan, muutkin hieman heikossa hapessa. Pelkän virtalähteen ulostuloja mitatessa arvot pomppivat jossain 0 – 4 voltin välillä täysin heittelehtien. Ei ihme, että koko SheevaPlug ei käynnistynyt.

Vaihdoimme eurooppalaisen virtapistokkeen tilalle yhden yleis-AC-adapterini sovitinpäistä niin, että adapterin saa tarvittaessa vielä irti itse laitteesta. Ainoastaan siis tuo yksi sovitinpää liimattiin kiinni SheevaPlugiin kiinteästi. Liimalla ja jonkin johdinjohdon vanhalla suojamuovikuorella ylimääräiset aukot koneen kotelossa sai tilkittyä nätisti, ja lopputuloksesta tuli suhteellisen siisti. Valitettavasti en ottanut valmiista laitteesta kuvaa ollenkaan, ja ehdin kytkeä SheevaPlugin takaisin paikoilleen niin, että en sitä irti enää viitsi ottaa valokuvaamista varten. Joka tapauksessa lopputuloksena minulla on jälleen toimiva plugitietokone ohjaamassa kämpän valaistusta!