www.kammo.net

Blogi

Pomodoro-tekniikan käyttöni

Lyhyesti: Pomodoro on menetelmä, jossa käytetään 25 minuutin keskeytyksettömiä aikajaksoja työntekoon. Jokaisen jakson välissä pidetään 5 minuutin tauko ja joka neljännen jakson jälkeen hieman pidempi.

Esipuhe

Törmäsin taannoin Chetan Surpur -nimisen opiskelijan blogikirjoitukseen hänen käyttämästään “life hackistä”, tavasta parantaa elämänlaatua. Kyseessä oli ajankäytön hallintaan liittyvä menetelmä, jossa Chetan käytti ajastaan aina 30 minuuttia työntekoon ja 30 minuuttia hauskanpitoon. Työntekovaiheessa ei saanut tehdä mitään muuta kuin keskittyä työhön liittyvään ongelmaan. Kun kello löi puolen tunnin kohdalla, vihellettiin peli seis ja alettiin tehdä jotain muuta. Puolen tunnin päästä oli sitten jälleen vuoro olla virkein mielin työn äärellä.

Koska myös Surpur oli vaihtanut näppäimistöasetteluaan, piti qwertyä huonona ja vaikutti muutenkin samaistuttavalta henkilöltä, päätin kokeilla teoriaa ja totesin sen erittäin toimivaksi. Olostani tuli heti paljon tuottavampi ja sain seuraavalle päivälle työn alla olleen opiskelutehtävänkin valmiiksi ajassa, jossa normaalisti en olisi ehtinyt tekemään juuri muuta.

Nyt kuulin, että tekniikka onkin muunnos jo 1980-luvun lopulta peräisin olevasta tekniikasta, jonka nimi on Pomodoro.

Pomodoro-tekniikka

Englanninkielisessä Wikipediassa on kokonainen artikkeli aiheesta. Siinä kerrotaan, että Pomodoro-tekniikka on saanut nimensä  italiankielisestä tomaattia tarkoittavasta sanasta, sillä tekniikan kehittäjällä, Francesco Cirillolla, oli tomaatin muotoinen munakello keittiössään. Pomodorossa käytetään 25 minuutin jaksoja, pomodoroja, joiden välissä on 5 minuutin tauko. Joka neljännen pomodoron jälkeen on vuorossa pidempi vapaa-aika. Itse olen käyttänyt jaksottelua 25-10, ja se on tuntunut hyvältä ratkaisulta.

Pomodoro sopii tekniikkana erittäin hyvin ketterään ohjelmointiin. Olen käyttänyt sitä Tuntiaktiivisuusohjelma Taktin teossa, ja tulokset ovat olleet loistavia. Saan paljon enemmän ominaisuuksia aikaan yhden vuorokauden aikana, ja tekniikka pakottaa tekemään listan tehtävistä asioista niin, että niistä tulee järkevän kokoisia palasia. Joidenkin ominaisuuksien toteuttamiseen saattaa mennä laajuuden takia useampia jaksoja, mutta pakotetut tauot auttavat näkemään asian usein toiseltakin kantilta. Tauon jälkeen on selkeä mielikuva vielä jäljellä olevasta tehtävästä, ja työntekoa oikein odottaa innolla. Paitsi ohjelmakoodini, myös tämän blogimerkinnän teen pomodoro-jaksoissa.

Yksinkertaistetusti menetelmä toimii seuraavasti:

  1. Valitse TODO-listalta tehtävä, jonka aiot suorittaa.
  2. Aseta munakello 25 minuutin kohdalle.
  3. Työstä tehtävää koko jakson ajan. Ei vessassa käyntejä, pikaviestittelyä, puheluita tai muuta kommunikointia, hupisurffailua netissä, sähköpostin tarkistamista tai muita häiriötekijöitä.
  4. Kello soi. Jos pomodoro-jaksosi ei keskeytynyt, saat merkitä tehtävän kohdalle rastin. Pidä lyhyt 5 minuutin mittainen tauko, jonka aikana voi tehdä mitä haluat, kaikkea edellisessä kohdassa kiellettyäkin, mutta et itse työtä.
  5. Aloita jälleen kohdasta 1 tai pidä joka neljännen pomodoron jälkeen hieman pidempi tauko.

Koko menetelmä perustuu jaksojen vuorotteluun ja ajankäytön maksimoimiseen, joten aikatauluista on pidettävä mahdollisimman hyvin kiinni. Työskentely- ja taukojaksojen pituuksia voi vaihtaa, kunhan pyrkii pitämään ne mahdollisimman muuttumattomina pidemmän aikaa. Merkityt suoritusmerkinnät (kohdassa 4 TODO-listaan merkityt rastit) eivät ole vertailukelpoisia, jos niiden eteen tehty minuuttimäärä vaihtelee. Rastien hyöty tulee paitsi psykologisesta vaikutuksesta myös siitä, että niiden perusteella osaa jatkossa arvioida työn vaativuutta jo ennakkoon ja mahdollisesti jakaa suuremmat kokonaisuudet valmiiksi yhden pomodoron mittaisiksi tehtäviksi.

Staffan Nöteberg on kirjoittanut aiheesta hyvän blogimerkinnän englanniksi ja julkaissut menetelmästä oman kirjansakin. Tekniikasta on kerrottu erittäin laajasti myös tekniikan kehittäjän, Francesco Cirillon, virallisilla sivuilla, joilta voi myös ladata tekniikan esittelevän kirjan ilmaiseksi PDF:nä!

Olen itse saanut ainakin muutamat kaverini innostumaan Pomodoro-tekniikasta. Voin vakuuttaa, että ainakin yliopisto-opiskelussa homma toimii mainiosti. Nykyisin, kun moniajokäyttöjärjestelmät ja monen yhtäaikaisen asian hoitaminen muutenkin ovat yleistyneet, keskittyminen ei ole enää ihmisillä parhaimmasta päästä. Toivon, että tämä blogikirjoitus tuo Pomodoro-tekniikkaa tunnetuksi yhä useammalle.

4 kommenttia tekstiin “Pomodoro-tekniikan käyttöni”

  1. Cornix 20. helmikuuta 2011 kello 20.40:

    Juha Siitosen kokemuksia tekniikasta: http://users.jyu.fi/~juhesiit/pomodoro.html

  2. Edistyminen 23.2.2011 | Tuntiaktiivisuusohjelma Takti 23. helmikuuta 2011 kello 21.54:

    […] näiden muutosten tekemiseen Pomodoro-nimistä ajanhallintatekniikkaa. Kirjoitin aiheesta henkilökohtaiseen blogiini merkinnän, jonka suosittelen lukemaan, jos ohjelmoimiseen tai muuhun tehtävään oikeasti keskittyminen […]

  3. Heikki Salo 27. helmikuuta 2011 kello 21.30:

    Kiitos mielenkiintoisesta kirjoituksesta. Tietoisuuden ja omien kokemuksien lukeminen tämmöisistä on aina mainiota luettavaa.

  4. Heikki Salo 27. helmikuuta 2011 kello 21.31:

    Typo, tietoisuuden levittämistä piti siis kiitellä 🙂

Jätä kommentti

Kommenttisi:

© Jouni Potila 2006-2020. Cornix@IRCNet, Cornix@IRC-Galleria. Blogiohjelmistona WordPress.